Väsymystä

Yleensä en jaksa valittaa, jos väsyttää. Mielestäni jonkin asteinen väsymys on normaalia kun perheessä on kolme pientä lasta. Joskus väsymys kuitenkin saa yliotteen ja ämpärin reunat tulevat vastaan.

Kolme lasta alle kahteen vuoteen on yhdistelmä, jonka vain toinen saman kokenut voi tietää, sama pätee kaksosiin. On täysin eri asia saada kaksi lasta vuoden ikäerolla, kuin yhtä aikaa. Mutta tämä on aihe josta voisi jatkaa ikuisuuksiin, joten lopetan.

Kaksi viime yötä ovat menneet jostain syystä täysin pipariksi. En todella käsitä miksi lapset ovat niin levottomia. Valvotun ja torkutun yön jälkeen aamut ovat olleet raskaita. Kaipa olen onnekas sillä väsymys katoaa kun olen kammennut itseni sängystä ja saanut lapset aamupalapöytään (ja itselleni kupin kahvia). 
Hoen itselleni etteivät lapset ikuisuuksia heräile öisin, että väsymys helpottaa vielä. Mikä onkin totta. Pitää vaan jaksaa ja yrittää nukkua kun siihen annetaan mahdollisuus.

Tähän joku voisi sanoa, että onhan talossa toinenkin vanhempi. No se toinen vanhempi käy töissä ja ajaa autoa työkseen. Mielestäni hänen tulee saada nukuttua jottei hän vaaranna omaa, tai toisten henkeä liikenteessä. Minä voin sulkea silmäni kotona koska vain, auton ratissa ei sitä voi tehdä.

Tällä siis mennään. Ehkäpä ensi yönä nukutaan jo paremmin.Ja hei, huomenna on lauantai ja minun vuoro nukkua aamulla <3

Neulejumpsuit

Alkusyksystä sain yhteydenoton eräältä kaksosäidiltä. Hän halusi lapsilleen neulejumpsuitit hupulla. Yleensä en ota kahta isoa neuletyötä yhtä aikaa, mutta eihän kaksosäidille voinut sanoa ei. Ajatuskin neulejumppareista kahdella pienellä ihmistaimella lämmitti mieltä.

Tässä ne nyt sitten ovat. Itse olen tyytyväinen tulokseen. Ja mikä parasta tilaajakin oli erittäin tyytyväinen.

 

Jouluttaa

Tiesittekö, että jouluun on alle kaksi kuukautta? Joko olette korkanneet jouluun kuuluvia asioita; joulutorttuja, glögiä, jouluvaloja tms? Meillä on glögiä kulunut jo muutama litra, torttuja on syöty ja jouluvalojen viritystä suunnitellaan. Kuulemma lokakuussa ei saa niitä vielä virittää, joten 1.11 tämä emäntä ripustaa valot!

Ensimmäiset joululahjat ovat ostettu ja loput ovat suunniteltu. Vain muutama lahja on täysin hukassa. Olemme joka vuosi muistaneet lapsien kummit tavalla tai toisella. Tämän vuoden lahja on suunnitelman asteella (kun en osaa päättää kumpaa teen.. Enkä tietenkään voi paljastaa tätä pohdintaa enempää kun kummitkin ovat blogin löytäneet!)

Joka tapauksessa, meidän perhe odottaa joulua. Iida toivoo jouluna lahjoja, häneltä ei siis tarkkoja toiveita vielä tänä vuonna tule. Pienet tytöt ovat luultavasti innoissaan paperista,  sisällöllä ei liene niin suurta väliä joten äiti pääsee vaikuttamaan tähän asiaan toistaiseksi. Tällä hetkellä suosituin joululahjatoive on uusi vessa - on tainnut remontti upota pieneen tyttöökin..

Ei mennyt kuin Strömsössä

Kodin remontointi ja asuminen on yleensä hieman huono yhdistelmä, etenkin jos tehdään tapetointia suurempaa. Kun yhdistelmään lisätään kolme taaperoa voisi katastrofin olevan valmis. Ystäväni sanoikin meidän olevan melkoisia sissejä kun remontoidaan lasten kanssa. Valitettavasti vaihtoehdot ovat melko vähissä jos mielii taloa kunnostaa. 

Tällä kertaa remontin alla on meidän wc, jolle tehdään täydellinen uudistus. Kuvittelin remontin olevan ohi muutamassa päivässä, mutta eihän se ihan niin mennyt. Aikaisemmat laatat oli liimattu (!) muovimaton päälle, jonka vuoksi purkaminen ei ollut mitään ihan yksinkertaista. Kiinnitysliima, niin laattojen kuin itse muovimatonkin, oli todella tiukassa ja purkamiseen kului niin aikaa kuin voimavarojakin. 
Seuraavaksi tehdäänkin uudet sähkövedot, vedeneristys ja sitten viimeinkin laatoitus sekä kalusteiden paikalleen laitto. Tavoitteena on, että ensi viikolla olisi valmista. :) Kuvia siis tulossa kunhan projekti valmistuu.

Jottei remontointi olisi helppoa on Aino ollut kuumeessa ja täysin reppana sylivauva. Nyt onneksi kuume on selätetty ja pahin takana. Toivottavastin kukaan muu ei sairastu!

Jalkapeite vol 2

Viime keväänä tein jalkapeitteitä niin itselle kuin muutamalla muullekin kaksosäidille. Syksyn tullen jalkapeiteajatukset pulpahtivat mieleen jälleen. Keväistä Outdoorkangasta ei ollut enää saatavilla. Päädyinkin softshelliin sen hyvien ominaisuuksien vuoksi. Innolla odotan käytännönkommentteja.

Eikö softin väri olekin ihanan karkkinen? 

Ps. Nellin perhe on testannut Bumbleridien istuinpeitteet ja postauksen voit lukea täältä.

Talotoimittajien viidakko

Jukkatalo, Designtalo, Kastelli... Lista jatkuu. Talotoimittajia on valtava määrä. Toimitussisällöt vaihtelevat, hinnoista puhumattakaan. Miten tälläinen tavantallaaja voi tiedää mikä olisi paras?

Minä jaan talotoimittajat hirsi-, puu- ja kivitalotoimittajiin. Seuraava jako tulee muuttovalmiiden listauksessa. Hinta on toki erittäin tehokas listata toimittajat, mutta aina sekään ei ole niin yksinkertaista.

Todennäköisesti meidän talo (sitten kun sellainen tehdään) tulee joko Kastellilta, Designtalolta tai Jukkatalolta. Tai sitten tulee joku yllättäjä, joka korjaa potin!
Se kuka voittaa on lähes arpaonnesta kiinni. Valttia on tarjoukset, materiaalivalikoima, myyjän läheisyys ja toki ne bonukset. Tulkoon talo keneltä vaan, tiedän valikoiman olevan laaja ja toimitussisältöjen hyvät (ja kattavat). 

Talomallien pohjissa on paljon samaa, mutta myös paljon erilaista. Se mikä on meille tärkeintä, on makuuhuoneiden riittävä määrä, toimiva keittiö ja iso olohuone. Nykyisessä talossamme on iso olohuone emmekä voi kuvitella, että uudessa talossa olisi esimerkiksi puolet pienempi. Kun taas nykyinen keittiö on pieni ja haluan ehdottomasti isomman ja toimivan isolle perheelle.
 
Kolmen pienen lapsen vanhempana emme edes kuvittele rakentavamme "hartiapankilla". Ehei, siihen ei todella ole aikaa. "Ei rakentajia vaan sisustajia" kuten ystäväni muutama vuosi sitten sanoi muuttovalmistalojen rakentajista. Raksa-aika on muuten stressaavaa ettemme halua vaikeuttaa elämää ehdointahdoin. Jollekin rakentaminen, myös pikkulapsiaikana, sopii, mutta ei meille.

Lisää raksa-ajatuksia ja pohjakuvia tulossa myöhemmin. :)