keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

DIY

Meidän olohuonetta on koristanut Ikean puinen sohvapöytä jo muutamia vuosia. Taloremontin ollessa loppusuoralla alkoivat kalusteet tuntua nuhjuisilta, nähdyiltä ja vanhoilta. Kierreltiin huonekalukauppoja, mieluisaa löytymättä. 

Koska pöytä oli muuten mieluinen ja toimiva lapsiperheessä, päädyttiin maalauspuuhiin. Pöytää ei oltu suuremmin käsitelty joten maalaus oli helppo tehdä. Kolme maalauskertaa ja pöytä oli valmis. 

Maalauksessa käytin Helmi Kalustemaalia (sävy 595L). Pöytä onnistui niin hyvin, että lastenhuoneen kalusteetkin pääsivät maalikäsittelyyn. Kalusteprojekti tosin vaiheessaan vielä, mutta kyllä se siitä valmistuu.

Maalausprojekteista myöhemmin lisää.

 

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Aino ja Elli 8kk

Tytöt täyttävät kahdeksan kuukautta muutaman päivän päästä ja tänään käytiin neuvolassa.

Molemmat tytöt ovat nauravaisia ja eläväisiä. Eivätkä malta olla hetkeäkään paikallaan. Molemmat tytöt liikkuvat ryömien ja yrittävät kontata. Konttausasento on napakka ja käsillä kurotellaan tavaroita. Molemmat pääsevät itse istuma-sentoon ja istuvat hienosti itsekseen. Lisäksi molemmat nousevat pystyyn polviensa varaan ja pyrkivät seisomaan. Äidin tai isän kanssa seisominen onkin parasta.

Molemmat tytöt höpöttävät omaa kieltää ja päristelevät kun on hauskaa. Aino mutristelee suutaan, kuin pussatakseen. Aino myös tavailee äiti-sanaa, mutta vielä taitaa olla kuulijan korvassa sanojen muodostus :)

Molemmat tytöt syövät hyvin ja nukkuvat yöt pääasiassa yhdellä syötöllä. Elli saattaa haluta maitohuikkia kaksikin kertaa, mutta Ainolle riittää yksi.
Päiväunet tytöt nukkuvat edelleen ulkona ja unet kestävät puolitoistatuntia, lähes minuutilleen.

Molemmat tytöt ovat kovasti äidin perään ja monesti tuleekin parku kun äiti häviää näkyvistä. Kurkistus tyttöihin tuo hymyn huulille. Eroahdistusta kenties?

Kasvu on tasaista molemmilla tytöillä. Tällä hetkellä Aino on hieman pidempi kuin Elli, painoa lähes grammalleen sama.

Seuraava neuvola olisikin vasta sitten 1-vuotiaana, mutta kinusin meille 10kk mitta-ajan.

AINO
pituus 72cm (6kk 70,1cm )
paino 8605g  (6kk 7629g )
pään ympärys 44,2cm (6kk 43,2cm )

Aino on meidän duon mietiskelijä ja tuumailija. Paikoin totiselta tytöltä irtoaa kuitenkin onnellisia hymyjä ja onnen kiljahduksia. Aino syö pääasiassa aina hyvin. Hän ei turhaan hötkyile ruokaillessa, ensin syödään ja sitten leikitään. Suu aukeaa ruualle kuin ruualle, ei inhokkeja eikä suurempia suosikkeja. Ruoka on hyvää. 
Aino syö mielellään itse naksuja, ruisnappeja, näkkileipää, kurkkua.. Milloin mitäkin.
Hampaita Aino 1 ja lisää tulossa.

ELLI
pituus 70,7cm  (6kk 68,9cm )
paino  8555g  (6kk 7385g )
pään ympärys 43,7cm (6kk 42,8cm )

Elli on tytöistä touhukkaampi ja liikkuvaisempi. Elli nauraa kovasti ja seuraa erityisesti Iidan touhuja. Ellille ruoka maistuu pääasiassa hyvin, mutta paikkapaikoin joudun huijaamaan ruokaa suuhun kun tyttö keskittyisi kaikkeen muuhun paitsi syömiseen. Elli on enemmän äidin perään.
Elli syö mielellään itse ja kokeilee uusia makuja melko ennakkoluulottomasti.
Hampaita Ellillä on 2 ja lisää on tulossa.






Aino vasemmalla ja Elli oikealla

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Uniongelmia

Esikoinen käy päivähoidossa epäsäännöllisen säännöllisesti. Hänellä on paikka kymmeneksi päiväksi kuukaudessa. Tässä kuussa hän on käynyt kolme kertaa, kaikki tällä viikolla. Kuvittelin, että hän väsähtäisi hoitopäivien päätteeksi "kuin vettä vaan" mutta ei. Ihme renkkuamista yhdeksään, jopa yli. Tämä on todella outoa sillä kotipäivinä tyttö on nukahtanut viimeistään puoli yhdeksältä, tosin ilman päiväunia. Nyt hoitopäivinä on tietenkin nukuttu ja se valvottaa iltaisin..mikä johtaa taas siihen, että aamulla on väsynyt lapsi. Kierre valmis. Puuh. 

Kolme päivää hoitoa ja olen jo kyllästynyt. Ja kyllä tyttöä on aktivoitu vielä iltaisin, milloin ulkoilulla ja milloin hoplopilla. Ei taikaa.

Kaiken tämän iltarumban keskellä olen niin kiitollinen, että päätimme irtisanoa Iidan hoitopaikan. Hoito päättyy toukokuun loppuun. Nyt pähkäilen vain, että montako kertaa tyttö hoitoon kiikutetaan. No katsotaan.

Kaksi kotipäivää takana ja tänään likka nukahti kuten pitikin, eli klo 20.10. Hiljainen talo. Äidille omaa aikaa.

Tässä se siis tulee. Likat jäävät kotiin ainakin elokuun loppuun v.2015. Musta tulee kotiäiti.

torstai 24. huhtikuuta 2014

Elämäni aakkoset

Sain sähköpostin kautta Mariannelta haasteen kirjoittaa elämäni aakkoset. Tässä ne siis ovat, minun elämäni aakkoset.

A - Aino Meidän keskimmäinen, toinen meidän kaksosista. Pieni ihana tyttömme.
B - Bloggaus Oma blogi ja muiden blogien päivittäinen seuraaminen. Bloggaamiseni on jatkunut 5-6 vuotta, en edes tarkalleen muista. Pitäisikin tarkistaa. :) Joka tapauksessa, tämä on jo kiinteä osa elämää.
C - Cola Paljoa meidän perheessä ei colajuomia juoda, mutta kun juodaan niin juodaan sitä oikeaa colaa. Kylmänä.Tai Chill Out viini. Oi nam.
D - Duo Meidän kaksoset. Say no more.
E - Elli Kuopuksemme. Toinen kaksosistamme. Pieni rakkautemme. Toinen E voisi olla Esikoinen. Iida rakas on esimmäinen lapsemme.
F - Fazerin suklaa Rakastan. Keksisuklaa on suosikkini (ja mies inhoaa :D)
G - Greece Tahtoisin päästä lomalle Kreikkaan. Älä kysy miksi, joku siinä vain viehättää.
HHiki Kunnon hikilenkki tai hikoilu saunassa.
I - Iida Esikoisemme Iida. Suuri rakkaus ja murunen.
J - Juokseminen Tahtoisin kovasti oppia juoksemaan, mutta taitaa jäädä ikuiseksi haaveeksi..
K - Käsityöt Rakastan käsitöitä ja käsillä tekemistä. Joskus haaveilin käsityöopettajan ammatista, mutta sitten se jäi. Nykyisin mietin miten voisin saada harrastuksestani tuottavan elinkeinon.
L- Laihduttaminen Perhe ja hyvät ystävät tietävät laihdutushistoriani. Olen laihduttaminen onnistuneesti ja vähemmän onnistuneesti lähes koko ikäni. Nyt on päättänyt laihduttaa viimeistä kertaa. Toinen L voisi olla lapset. Meidän rakkautemme hedelmät. Suuret rakkaudet.


M - Mies Tuo kaksilahkeinen kuka asuu meillä. Suuri rakkauteni. Kihlattuni, ehkä joskus aviomieheni.
N - Nainen Muistutan itseäni, että olen myös puolisolleni nainen, en vain äiti lapsillemme.
O - Oleminen Kiireisessä lapsiperhearjessa on tärkeää osa myös vain olla ja rentoutua.
P - Puoliso. Katso kohta M. Ihana puoliso <3
Q - En todellakaan osaa laittaa tähän mitään.
R - Rakkaus Elämä ei olisi mitään ilman rakkautta. All you need is Love.
S - Siskot Minulla on kaksi siskoa, niin rakkaita ja samankaltaisia, kuitenkin erilaisia. Tuki ja turva elämässä. Siskot ovat.. sanat eivät riitä. Ootte rakkaita murut. 
T - Takka Tälläkin hetkellä takka loimuaa ja luo tunnelmaa. Takka on todellakin kotimme sydän.
U - Unelmat, urheilu, urheus Liikaa valinnan varaa. Valitaan unelmat. Mielestän unelmointi ja unelmat kantavat elämää ja ovat elämän suola. Ilman unelmia elämästä tulee puurtavaa ja tylsää. Usko unelmiin ja niiden toteutumiseen.
V -Valo Valo auttaa jaksamaan. Talvi on tuskaisen pimeä ja kevään tuoma valo tuo energiaa. Valo tuo jaksamista ja toivoa kesästä.
X - äh en keksi.
Y - Ystävät Elämän suola. Kelle sitä kertoisi salaisuudet, murheet ja onnen asiat ellei ystäviä olisi. Maailman parantaminen ystävien kanssa <3
Z - äh..
Ä - Äiti-lapsikoru Yksi rakkaimpia korujani on Äiti-Lapsikoruni. Siinä on kolmelle kivelle paikka, mutta vain yksi punainen kivi. Yksi punainen kivi, kaikille tytöille.
Ö - Öitä Sen sanon tyttärille joka ikinen ilta. Hyvää yötä, öitä muruset.


Minä haastan Nellin.

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Naimisiin

Kun perheessä on kolme lasta ja vain yksi sormus nimettömässä, joudun vääjäämättä vastaamaan kyselyihin, että koska meidän häitä tanssitaan. Lähestyvä hääkesä (ystäväpariskunnan häät ja sisareni häät) nostavat kyselyt jälleen pintaan. Eräs ystävä, kysyy lähes joka tapaamiskerta mieheltäni, että koskas me mennään naimisiin ja ettei vaan suunniteltaisi salaa häitä. *Huokaus*
Anoppini on onneksi hellittänyt kyselyt, vaikkakin muistaa vihjata ohimennen aina "sopivassa" kohdassa. 
Monelle vastaukseksi riittää ettemme me naimisiin. Toisille totean, että minulle riitti kerta ja toista ei tule.

No eihän tuo ihan totuuskaan ole. Kihlat on vaihdettu lähes kaksi vuotta sitten ja kyllä me joskus naimisiin mennään. Kai. ;)

Olen pohtinut onko naiivia mennä toisen kerran naimisiin kun kerran on kirkkohäät viettänyt? Onko kornia luvata rakastaa kuolemaan asti, toistamiseen? Vaikkakaan ensimmäisen liiton päättäminen ei ollut minun valintani, tuntuu silti hassulta ajatella kirkkohäitä toisen kerran. Tosin en ole hullaantunut ajatukseen pelkästä maistraattivihkimisestäkään. Kaipa minä haluan ne kirkkohäät rakkaani, lasteni isän kanssa. Mutta.. niin. Asia ei ole niin yksinkertainen, vai onko?

Haaveilen jonkinlaisista prinsessahäistä (sillä ensimmäiset eivät todellakaan olleet sitä) ja toisaalta pienimuotoinen juhla esimerkiksi kotimme takapihalla houkuttaa. Pitopalvelu ja huolettomuus, pienimuotoisuus ja itse tekeminen. Puolensa ja puolensa.

Toisaalta, miksi minä en saisi viettää tahtomaani hääjuhlaa rakastamani miehen kanssa? Miksi menneisyyden haamut saisivat sanella tulevaisuutta?


Mitä mieltä sinä olet, onko kornia mennä toistamiseen naimisiin?



Kuvat Googlesta

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Alelöytö!

Lapsien myötä olen rakastunut alekoreihin. Niistä löytyy usein toinen toistaan parempia löytöjä. Pikavisiitti Citymarkettiin toi mukanaan tilansäästäjät. Eväsretket leikkipuistoihin ja takapihalle lisääntyvät lasten kasvaessa ja eväslaatikot tulevat tarpeeseen. Tyhjät eväspurkit kolisevat kassissa ja vievät hoitolaukusta leijonanosan. Ratkaisuna siis taitettavat eväslaatikot. Vastaaviahan löytyy mm. Tupperilta, ne ovat isompia ja kalliimpia. Nämä pienet söpöläiset ovat todellakin ihanat eikä hinta huimannut päätä. Isompi sininen oli 5€ ja pieni vaaleanpunainen 3€.
Ensifiilis on hyvä. Kivasti taittuvat ja vesitiiviit. Ei paha.

Eväsretkiä odotellessa :)


keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Turvaistuimia

Kun saimme tietää kaksosten tulevan, alkoi pähkäily auton kanssa. Onneksi saimme kuin saimmekin turvakaukalot mahtumaan takapenkille esikoisen Graco cosmic xtp:n kanssa. Saimme jatkoaikaa ja päätimme miettiä autonvaihtoa kunhan tytöt siirtyvät seuraaviin istuimiin.
Istuinten vaihtoaika koitti ja yltiöoptimisena lähdin lastentarvikkeeseen turvaistuimia kokeilemaan. "Kyllähän ne mahtuu" No ei mahtunut.

Autokaupat juostiin ja auton kanssa lastentarvikkeeseen penkkikokeiluun. Mahtuu, ei mahdu, mahtuu. Jep, tila-auto taihi ei, ei välttämättä mahdu kolme turvaistuinta rinnakkain. (Autovalmistajilla ei selvästikään ole monikkoja tai montaa turvaistuinikäistä) Autoasiaa vatkattiin kyllästymiseen asti ja päätimme ottaa aikalisän. "Keväällä auto myyntiin ja ostetaan sitten uusi auto mihin mahtuu istuimet"

Kevät tuli tänään ja marssimme takaisin lastentarvikkeeseen. Oman auton kanssa, ei autoliikkeen kautta vaan uskollisen vanhan hoppamme kanssa. Kokeiltiin jälleen istuimia ja vaihdettiin järjestystä vielä kerran. Kuinka ollakaan!?! Mahtui! Kolme istuinta mahtui todellakin oikein asennettuna omille paikoilleen. Jes! Viisi sataa kärsittiin, mutta ennemmin se kuin viidentoistatuhannen euron autolaina. Kiitti!

Tässä ne siis ovat, meitin likkojen penkit. Kokemuksia tulee sitten myöhemmin.

- Apukuljettajan paikan takana: Graco cosmic xtp (esikoisen vanha istuin toiselle mineistä)- Keskellä: Klippan triofix recline (toiselle mineistä)
- Kuljettajan takana: Maxi cosi Rodi esikoiselle

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Takkaleivinuuni - Kuinka se tapahtui?

Takkaleivinuunin tekoprosessi oli loppujen lopuksi nopea ja melko kivuton.
Ikävin vaihe oli takanpohjan vahvistus. Taloomme ei oltu suunniteltu uuninpaikkaa joten jouduimme vahvistamaan kohdan johon uuni tulee. Onneksi ihana muurarimme teki kohtuu hintaan. Ja onneksi tekikin. Pohjan vahvistus ei meinaan ollut mikään ihan yksinkertainen juttu. 

Parkettiin sahattiin uunin kohdalta auki ja sitten piikkauskoneella piikattiin lattiin viisi halkaisijaltaan yli kymmenen sentin kokoista koloa. Koloihin laitettiin putkea, mikä täytettiin sementillä. Tämän annettiin kuivua 4päivää. 
Pohja tehtiin siis torstaina ja maanantaina alkoi takan kokoaminen. Takka ja piippu olivat siis koottu maanantaina! Tiistaina laatoitettiin ja seuraavan viikon tiistaina saumattiin ja laitettiin luukut paikoilleen.

Takan lämmitys aloitettiin Tulikivin ohjeiden mukaisesti eli hitaasti hitaasti ja hitaasti. Jos alkuun lämmittää joka päivä niin 9.päivänä voi polttaa täyden pesällisen puita. Voitte siis kuvitella kuinka pienillä määrillä aloitetaan.






Kuvissa esiintyy Tulikiven muurari Marko Talka. Kuviin on hänen lupansa.

torstai 10. huhtikuuta 2014

Kotimme sydän

Meillä on remontteja suunniteltu ja hiljalleen toteutettu. Toiset suunnitelmat ovat venyneet ja suunnitelmat muuttuneetkin. Jotkut jopa epäilivät suunnitelmiemme toteutumista. Nyt, yli vuoden suunnittelun ja (useiden) käytyjen keskustelujen (ja turhautumisitkujen) Se on siinä. Kotimme sydän.

Saanko esitellä takkaleivinuunimme. Merkkiä Tulikivi ja mallia Samu. Pinta on luonnonvalkoista, kiiltävää kaakelia. Takkauuni on korotettu eli päältä lähtöinen piippu nostaa normaalia korkeutta muutamalla kymmenellä sentillä. 

Nyt kun takkaleivinuuni on keskeisellä paikalla kotiamme, olohuoneessa, ohimennessäni hipaisen takan pintaa. Hipaisen, ihan kuin varmistaakseni etten näe harhoja. Sohvalla istuessani katse kääntyy vaistomaisesti takkaan, kuin muistaakseni sen kauneuden. Siinä se nyt on. Meidän kodin sydän.

  


Tänään lämmiteltiin ensimmäistä kertaa takkaa ja joka päivä nostetaan puumäärää niin, että 9.päivänä puumäärä on jo maksimi. Tästä tämä lähtee. Tulossa on vielä takan muurausprosessi. Kiinnostaako muiden huoneiden remonttitulokset?
 

Välikausivaatetta


Iidan välikausivaatteet ovat viime vuoden alen peruja. Tai oikeastaan toinen puku on viime keväältä ja toinen viime syksyltä. Molemmat ovat Travallea. Ihastuin Travallen pukuun kun saimme siskoltani hänen esikoisensa käyttävän vk-pukun. Mielestäni puku on mitaltaan reilua ja laadultaan kestävää.

Ensimmäinen alelöytöni on kaksiosainen puku, viime kevään alesta. Tykkäsin tuosta mallista ja kuosi on ihana. Haalarihousut ovat henkselimalliset ja kestävät hyvin päällä eikä selkä vilku paljaana. Takki on riittävän pitkä, olematta liian pitkä. Iida oli 2v neuvolassa reilun 92cm ja Travallen 92koon puku on oikein sopiva edelleen.

Toinen alelöytöni on viime syksyltä (talvelta). Bongasin Prismasta Travallen haalarin koossa 98, huimassa -50% alessa. Mukaan lähti.
Puku on käytössä jo nyt ja onkin sopivan reilu. Ehkäpä puku menee syksylläkin vielä :)



 Pikkuisia kuvia, mutta parempiakaan ei tähän hätään löytynyt.



Pikkutyttöjen välikausivaatepostaus on tulossa lähiaikoina.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2014

Haaveista todeksi -ilta

Otimme miehen kanssa eilen pienen irtioton lapsiperheen arjesta ja osallistuimme Jukka-Talojen Haaveista todeksi -iltaan. Kyseinen ilta avasi rakentamisen maailmaa mm. kustannuksien osalta. Monet ihmettelevät miksi talot maksavat niin paljon ja illassa avattiin tätä asiaa. Kuten myös sitä etteivät kustannukset lopu talon rakentamiseen. On myös piha, piharakennukset kuten autotalli/-katos. Eli paljonko budjetti pitäisi olla.

Asiantuntijoina paikalla olivat talomyyjä ja työmaamestari Jukka-taloilta, osuuspankin rahoitusihminen, sisustussuunnittelija sekä pihatöiden asiantuntija. Lisäksi paikalle piti tulla arkkitehti Jukka-Taloilta, valaistustussuunnittelija ja ketähän vielä.. Joka tapauksessa, paketti oli erittäin kattava. 

Kaiken hyvän lisäksi minua onnisti. Voitin arpajaisissa sisustussunnittelijan tai pihasuunnittelijan avukseni haluamassani asiassa. Nyt pitäisi vain päättää käytämmekö lahjakortin kodin sisä- vai ulkopuolelle. 

Omaa kotia on remontoitu rankalla kädellä, mutta haave uudesta talosta elää edelleen. Itse asiassa eilinen nostatti taas hiukan talokuumetta, mutta toistaiseksi pysymme tässä nykyisessä. Onhan tämä aika ihana kun remontti on loppusuoralla. Remonttikuvia siis tulossa ensi viikolla!