Yhteenvetoa

Tämä vuosi oli elämäni raskain. Paljon surua ja murhetta. Selviytymistä ystävien tuella. Tarmoa ja sisuuntumista. Onnistumista. Kokeilua ja hulluttelua. Uusia pettymyksiä ja harmitusta.

Loppuvuotta kohden kuitenkin parani. Sydänsurut väistyivät ja sain uutta potkua elämääni. Luovuttamispisteessä ollessani sain elämääni kaipaamani muutoksen. Tällä hetkellä elämä hymyilee. Ajattelen positiivisesti ja mietin tulevaisuutta.

Päällimmäisenä tästä vuodesta jää mieleen hyvät asiat. Huonot asiat ovat väistyneet. Tästä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen.

Joulun tunnelmat

Ihana joulu vietetty maaseudun rauhassa. Savusauna, joulukirkko ja moottorikelkkailua. Hyvää ruokaa ja parasta seuraa.

Jouluaattoyön jumalanpalvelus sai minut ajattelemaan. Usko, toivo, rakkaus. Anteeksianto, hyväksyminen ja rakastaminen. Jotenkin kolahti. Koen avioeroni olleen syntiä, vaikken voinut siihen itse vaikuttaakaan. Nyt tämä synti on anteeksi annettu ja uusi tilaisuus annettu.

Joulupäivänä ulkoilimme ja nautimme rauhasta. Saunomista, ruokaa ja unta. Ihanan ihmisen läheisyyttä. Aston nautti olostaan, maalla oli hyvä olla.
Tänään pääsin moottorikelkan kyytiin. Onnen ja pelon sekaisia tunteita. Enää en pelkää, enkä epäile. Jotenkin kaikki on varmenpaa ja selvempää.

Christmas time

Joulun tunnelma kolkuttelee ovella.
Minun kotiini joulun tunnelma on tullut tuoksuista ja kynttilöistä. Tällä kertaa ei ole kuusta eikä kovin paljon koristeitakaan. Katsoin koristelun turhaksi, kun en ole jouluna kotona. Eikä ole lomaakaan, jotta voisi nauttia tunnelmista myöhemmin. Joten olkoon tällä kertaa.
Uskon, että joulunviettopaikassa on tunnelmaa riittämiin.

Myönnän, että minua jännittää huominen kohtaaminen. Eiköhän siitä selvitä kunnialla :)

Nauttikaa joulun pyhistä ja rauhallisuudesta. Rauhallista joulun aikaa <3

Joulun tuoksua ja suunnitelmia

Kotona tuoksuu joulu. Tai paremminkin joulutoffee. Tein elämäni ensimmäisen kerran toffeeta itse, voi nam! Tätä tehdään toistekin. Voisinkin aloittaa joulutoffee-perinteen. Marjatta-mummo ja Väinö-pappa ovat ensimmäiset toffeen saajat. Toivottavasti pitävät. :)
Ajattelin, että toffeen lisäksi teen muitakin joulukarkkeja lahjaksi. Jotain erilaista, pieni syötävä lahja -voisiko paremmin muistaa rakkaita ihmisiä pienellä tavalla?

Keskustelimme eilen (ja tänään) asioista maan ja taivaan välillä. Suoraan ja rehellisesti, sen enempiä ujostelematta. Sen enempää suunnittelematta päätimme aloittaa tanssiharrastuksen tammikuussa. Tai ainakin käydään katsomassa, mitä touhu näyttää.

Hänessä on jotain, mikä innostaa. Hänessä on jotain mikä tempaa mukaansa. Hänessä on sitä jotain mitä en osaa selittää. <3
Joulu on lähellä ja minua jännittää. Katsotaan mitä tuleman pitää..

Kaksin yhdessä

Odotan joulua ja maaseudun rauhallisuutta. Odotan kuusen tuoksua, valoja ja koristeita. Savusaunaa, kelkkailua ja hyvää ruokaa. Eniten kuitenkin odotan kiireetöntä aikaa Hänen kanssaan.
Kaksin yhdessä. Ensimmäinen joulu.

Tekniikan ihmelapsi

Nyt on taas tuunattu kotia. Tällä kertaa vanha tv ja vieläkin vanhempi digiboxi vaihtuivat uuteen LCD-TV:n, jossa niin paljon uutta tekniikkaa että mieskin tykkää!
Hih. Aamulla valitin ei-niin-hyvin-toimivasta digiboxista, jota olin siis korvaamassa uudella. Minulle valistettiin ettei kannata enää ostaa uutta boxia vaan suoraan uusi tv. Toimintasuunnitelma uusiksi.

Lähdimme katselemaan tv-tarjontaa ja kuinka ollakaan kotiin kannettiin uusi tv. Ostopäätöksen jälkeen sainkin kuulla, että kauniiseen kotiini ei vanha tv oikeastaan sopinutkaa. Nyt on kuulemma paljon parempi.. (Ilmeisesti jonkin toisenkin mielestä koti on kaunis..) :) hih.

En todellakaan ole tekniikan ihmelapsi, mutta sain uuden tv:n asennettua yksin. (Myönnettäköön, että ensimmäinen ongelma melkein syntyi tv:n poistamisesta paketistaan.. Oli muuten napakka paketti.) Selvin kuitenkin kunnialla ja nyt uusi tv komeilee kiiltävänä tasollaan.

Olisikohan nyt kodin tuunaaminen loppunut hetkeksi? Aika näyttää ;)

Lyriikkaa lainaten

Tuntuu etteivät omat sanat riitä kertomaan. Hymyilen vain.
Viikonloppureissusta en osannut odottaa muuta kuin siskon, siskon miehen ja siskontytön näkemistä ja ajanviettoa heidän kanssaan. Yllätyin todella positiviisesti -kaikki meni vaivattomasti ja helposti. Ei vaikeita tilanteita eikä puheenaiheiden puutteita. Muun otin seikkailuna. Yllätyin hänestä ja itsestäni. Voivatko asiat todella mennä näin?

Yllättäviä sanoja ja kysymyksiä esitettiin, joista menin hämilleni. Hän ei kommentoinut asiaa. Olenko todella menossa tuohon suuntaan? Olenko todella? Hetkeksi päästän ajatuksen valloilleen ja näen itseni tulevaisuudessa -- tulevaisuudessa, josta on yleisellä tasolla puhuttu. Hymyilen ja sydän muljahtaa. Voiko tämä olla todellakin minun elämääni?


"Now I've had the time of my life
No I never felt like this before
Yes I swear it's the truth
and I owe it all to you"